Apua.
Oon lähdössä treffeille. Nyt. Pitäisi puolen tunnin päästä olla Pasilan asemalla tapaamassa tätä deittiä. Pelottaa!
Tapasin tän pojan, Sami nimeltään, lauantaina baarissa. Olin tanssilattialla kaverini Juhon kanssa, ja Juhon löytäessä jonkun kisun tanssitettavaksi mä jäin yksin. Joku ällötys kävi "suoraan kiinni" - eli alkoi kähmiä. Mä kirjaimellisesti syöksyin tähän Samiin kiinni - nappasin sitä kädestä ja laitoin sen pyörittää mua :D Se ällötys hävisi siitä taustalta ja mä jatkoin tanssia Samin kanssa. Tanssittiin pari biisiä,jonka jälkeen mä kiitin sitä kohteliaasti avusta. Sami totesi ilon olleen sen puolella ja toivoi, että nähtäisiin vielä. No, kun mä tunnin päästä näin sen olevan narikassa lähdössä, mä raapustin numeroni lapulle (onneksi toimittaja ei ikinä lähde kotoa ilman kynää ja muistivihkoa!) ja kävin tyrkkäämässä sen lapun Samin käteen: "Mä en ikinä tee näin ja tää on typerää mut tässä ja nyt mä lähden ennen kuin nolaan itseni entistä pahemmin." Itsevarma repliikki, eh...?
Joka tapauksessa tuntia myöhemmin Sami tekstasi ja nyt me ollaan menossa lasilliselle. Jännittää! En oo käyny "treffeillä" aikoihin. Mietin myös, että toivottavasti Sami ei pety muhun : tavattiin kuitenkinn baarissa, joten en tiedä kuinka päissään se oli. Entä jos se muistaa mut ihan eri näköisenä (lue:seksikkäämpänä)? Shit. Nyt tekisi taas mieli soittaa ja perua koko juttu.
Miten mä oon monissa paikoissa äänekäs ja rääväsuu, mutta tälläsissä asioissa onnettoman ujo?
Pitäkää peukkuja, nyt mä syöksyn ovesta ulos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti